OLETKO HANKKIMASSA VILLAKOIRAA?

Villakoira on luonteeltaan iloinen ja vilkas. Se nauttii keskipisteenä olemisesta. Lisäksi villakoira on miellyttämisenhaluinen ja oppimiskykyinen. Villakoira pitää toiminnasta ja se sopii monipuoliseen harrastustoimintaan. Villakoira on yleisvaikutelmaltaan sopusuhtainen, ryhdikäs ja tyylikäs. Näyttelyissä villakoirien upea turkki ja elegantti olemus herättävät huomiota ja parhaita yksilöitä nähdään usein ryhmä- ja BIS kehien kärkipaikoilla. Kauniisti leikattu, itsevarma villakoira on kuin elävä taideteos, mutta turkkinsa alla sillä kuitenkin on normaali peruskoiran rakenne.

Mitä piilee lehti-ilmoitusten söpöliinien taustalla?

Vain sekarotuisia koiria, joihin luetaan mukaan myös rekisteröimättömät villakoiran pennut, hankitaan yleensä lehti-ilmoituksen perusteella. Esimerkkejä lehtien ilmoituksista:

Epämääräiseltä vaikuttavalta myyjältä hankitun koiranpennun taustasta ei ole välttämättä tietoa, ja sen lähtökohdat elämään eivät useinkaan ole parhaat mahdolliset. Erityisen ongelmallisia ovat esimerkiksi Venäjältä tai Virosta salakuljetetut koiranpennut.
Koirien salakuljetuksesta näyttää olevan tulossa vakava ongelma niin Suomelle kuin Ruotsillekin.

Uutiset ovat kertoneet ammattimaisesta pikkupentujen salakuljetuksesta Suomeen ainakin Venäjältä, Eestistä ja Puolasta. Ruotsissa on annettu ensimmäiset vankeustuomiot (6-8 kuukautta) salakuljettajille, jotka toivat Keski-Euroopasta rokottamattomia, tunnistusmerkittömiä koiria. Suomessakin on annettu salakuljetuksesta ehdollisia vankeustuomioita.

Tämä salakuljetustoiminta jatkuu edelleen tänäkin vuonna, ehkäpä jopa aiempaa laajamittaisempana ja eteenkin arveluttavia villakoiran pentuja on RUNSAASTI kaupan.

Älä koskaan osta koiraa säälistä, sillä näin tulet tukeneeksi pentutehtailua, jossa koirat joutuvat elämään hyvin huonoissa olosuhteissa. Yhdestä syntyneestä kaupasta rohkaistuneena pentutehtailija kasvattaa monta uutta pentua kaupattavaksi.

Älä osta pentua, jota et saa tavata emonsa kanssa sisällä niissä tiloissa, joissa se on siihen asti muutenkin elänyt. On täysin mahdollista, että emä toimii pentukoneena kammottavissa oloissa, ja lisäksi voit saada sairaan koiran.

Suomen kennelliitto ryhtyy julkaisemaan mustaa listaa koiria kaltoin kohdelleista kasvattajista. Listalla näkyvät eläinsuojelurikoksista tuomittujen ja arveluttavaa liiketoimintaa harjoittavien koirankasvattajien nimet.

Saanko pennun mukaan heti tai kun minulle parhaiten sopii?

Kaikki koiranpennut syntyvät sokeina ja kuuroina. Heti synnytettyään koiraemo syö istukkansa: tämän jälkeen emon maidon tuotanto voi alkaa ja täten se voi alkaa ruokkimaan pentujaan. Pentujen silmät aukeavat noin kahden viikon iässä. Koiranpentuja voidaan alkaa vieroittaa emästä noin viiden viikon ikäisinä, minkä jälkeen ne vähitellen siirtyvät kiinteälle ravinnolle. Koiranpentu on aikaisintaan luovutusikäinen seitsemän viikon ikäisenä, mutta mieluiten se luovutetaan kahdeksan viikon ikäisenä uuteen kotiinsa. Silloin se on tarpeeksi kypsä siirtymään uuteen kotiin ja tulemaan toimeen ilman emoaan.

Eli jos suunnittelit haluavasti koiranpennun vaikkapa ensi kesänä kuluvaa vuotta, varaudu siihen, että joudut odottamaan sopivaa pentua tai ottamaan sen ennen ajattelemaasi ajankohtaa. Pentueet tehdään aina koirien ehdoilla eikä pentuja voi ostaa kuin kaupanhyllyltä maitopurkkeja.

Villakoira ei ole esine, joka hankitaan hienon ulkonäön perusteella perheen statussymboliksi. Villakoira ei myöskään ole lasten leikkikalu, joka otetaan esille silloin kun huvittaa. Villakoira on seurakoira ollen perheenjäsen.

Miten ostan villakoiran?

Koiran kaupasta tai luovutuksesta pitää aina tehdä kirjallinen sopimus. Suomen Kennelliiton (SKL) kasvattajasitoumuksen allekirjoittanut kasvattaja on AINA velvollinen rekisteröimään kaikki syntyneet pennut ja käyttämään SKL:n virallisia sopimuskaavakkeita.
Koiranpennun kasvattaja eli pennun emon omistaja saa puhdasrotuiselle koiranpennulle rekisteritodistuksen Suomen Kennelliitosta, kun hän on tehnyt liittoon pentueesta rekisteröinti-ilmoituksen. Pennun ostaja saa rekisteritodistuksen yleensä mukaansa jo pentua hakiessaan. Ostaja lähettää rekisteritodistuksen liitteenä olevan omistajailmoituksen itse Kennelliittoon ja saa sitten Kennelliitosta postitse itselleen omistajatodistuksen.
Rekisteritodistuksesta ilmenee kasvattajan nimi ja osoite, pennun nimi ja rekisterinumero sekä pennun vanhemmat ja näiden vanhemmat ja isovanhemmat rekisterinumeroineen.
Koiran kaupasta on syytä aina tehdä kirjallinen sopimus. Lue huolella sopimus läpi ja kysy kasvattajalta tarvittaessa lisäselvennystä. Kiinnitä erityistä huomiota lomakkeeseen mahdollisesti merkittyihin lisäehtoihin, jotka eivät saa olla kohtuuttomia.

Jos pennulla ei ole vielä rekisteritodistusta, ei siitä kannata maksaa vielä koko hintaa. Tällöin kauppakirjan liitteeksi tehdään osamaksusopimus, johon merkitään, että maksat loput pennun hinnasta saatuasi rekisteritodistuksen.
Jos koira on ostohetkellä yli kolmen kuukauden ikäinen, se on yleensä jo rokotettu ensimmäisen kerran, ja saat rokotustodistuksen mukaasi. Suomessa syntyneitä pentuja ei yleensä rokoteta ennen kolmen kuukauden ikää, mikäli pentujen emo on suositusten mukaan rokotettu eikä juuri sillä hetkellä ole liikkeellä esimerkiksi parvoepidemiaa. Tuontipennut rokotetaan yleensä aiemmin.

Sekarotuinen tai rekisteröimätön mutta puhdasrotuiseksi väitetty koira ei voi saada rekisteritodistusta, mutta muilta osin edellä kerrotut asiat koskevat myös sekarotuisen koiran kauppaa. Huomaa, että Kennelliiton sopimuslomakkeiden käyttäminen ei ole todiste siitä, että myyjä kuuluu Kennelliittoon tai että koira on puhdasrotuinen.

Kennelin valinnassa kannattaa olla tarkka ja luottaa omaan intuititoon. Jos törmäät kenneliin, jossa koiria ei kohdella hyvin, ne ovat esim. likaisia tai aliravittuja, kannattaa ilmoittaa siitä viranomaisille esim. paikkakuntasi eläinsuojeluviranomaiselle taikka Kennelliittoon. Huomaa, ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä.

Minkä kokoinen on rodunomainen villakoira?

1. Isovillakoira
Yli 45 cm 60 cm:iin asti, johon sallitaan 2 cm lisäys. Isovillakoiran tulee olla keskikokoisen koiran suurennettu kopio ja sillä tulee olla samat erityispiirteet.

2. Keskikokoinen villakoira
Yli 35 cm 45 cm:iin asti

3. Kääpiövillakoira
Yli 28 cm 35 cm:iin asti. Kääpiövillakoiran tulee muistuttaa kokonaisuudessaan keskikokoista villakoiraa pienessä koossa. Sillä tulee olla mahdollisimman samat mittasuhteet, eikä se saa olla ulkomuodoltaan millään tavalla kääpiökoiramainen.

4. Toyvillakoira
Korkeintaan 28 cm (ihannekoon ollessa 25 cm). Toyvillakoiran tulee säilyttää kokonaisuudessaan vaikutelma kääpiövillakoirasta ja sillä on oltava samat rotumääritelmän mukaiset mittasuhteet. Minkäänlaista kääpiömäisyyttä ei saa esiintyä, lukuun ottamatta niskakyhmyä, joka voi olla vähemmän korostunut.

Huomattavaa on, että kukaan ei pysty ennustamaan kasvavan pennun kokoa sen ollessa aikuinen. Toki suuntaa antavia arvioita voi kokenut kasvattaja antaa, mutta ennustajan lahjoja tarvitaan, mikäli halutaan tietää koiran tarkka koko aikuisena.

Sopiiko villakoira allergiselle?

Koirat ja kissat erittävät allergiaa aiheuttavia valkuaisaineita lähinnä hilseen ja karvatupesta irtoavien solujen välityksellä, mutta myös sylki ja muut eritteet sisältävät allergisoivia valkuaisaineita. Nämä pienet hiukkaset kulkeutuvat ilmavirtojen mukana ja kiinnittyvä tekstiileihin, mattoihin, hiuksiin ja kulkeutuvat kaikkialle, missä ihmiset liikkuvat. Tutkimuksissa onkin osoitettu, että näitä eläinallergeeneja on pieniä määriä kaikissa julkisissa tiloissa, mutta niiden määrä on merkittävästi suurempi sellaisissa sisätiloissa, joissa pidetään lemmikkeinä kotieläiminä. Juuri näissä tiloissa tapahtuu varsinainen herkistyminen eläimille ja allergiaoireiden kehittyminen.

Koira-allergia voi kehittyäkseen vaatia sen, että koiran kanssa asutaan samassa asunnossa. Henkilö, joka lyhyillä vierailuvisiiteillä ei saa oireita koirasta, voi silti saada koira-allergian hankittuaan oman koiran! Ruotsissa tehdyssä selvitystutkimuksessa todettiin, että perheissä, joissa on kotieläimiä on lasten riski allergisoitua suurempi kuin perheissä, joissa kotieläimiä ei ole. Tämän vuoksi allergialääkärit suosittavatkin, että perheissä, joissa jollakin perheenjäsenellä on jokin allergiaoire – ei siis välttämättä eläinpölyallergia – ei pidettäisi lainkaan kotieläimiä. Kotona oleva eläin lisää riskiä saada mikä tahansa allerginen oire.

Valitettavasti villakoiran allergisoimattomuus on urbaani legenda. Villakoira ulostaa, virtsaa, nuolee ja sen iho hilseilee siinä missä muidenkin koirien iho. Näin ollen se allergisoi siinä missä kaikki muutkin rodut.

Mitä villakoira maksaa?

Pennusta kannattaa varautua maksamaan. Villakoiran hankintahinta on aina vain pieni osa koiranpidon kuluista. Kaikki koirat vaativat kunnollista ravintoa. Sille on lisäksi annettava säännöllisesti loishäätö ja rokotukset, sen on saatava eläinlääkärin hoitoa tarvittaessa ja se on ehkä vietävä maksulliseen hoitolaan lomamatkojen ajaksi. Pentu tarvitsee hoitovälineitä, leikkikaluja jne.

Koska villakoiran pentu on erittäin vilkas on se myös altis tapaturmille, siksi sille on hyvä hankkia vakuutus niin menettämisen kuin eläinlääkärikulujen osalta. Rekisteröimätömälle koiralle saattaa olla ongelmallista saada vakuutus ja jos sen saa, se on rajallinen.

Villakoiran villat!

Villakoira tarvitsee säännöllisesti turkinhoitoa, joka maksaa säännöllisesti jos et itse kykene hoitamaan villakoirasi turkkia. Säännöllisesti on ajettava konella koiran naama, tassut (myös varpaiden välit), vatsanalunen ja hännän juuri. Korvat pitää nyppiä, koska karvaa kasvaa myös kkorvakäytäviin.

Villakoira poikkeaa monesta muusta rodusta siinä, että se on pestävä säännöllisesti ja suhteellisen usein. Villakoiran karva ei ole "itsestään puhdistuva", kuten osalla koiraroduista on. Pesun jälkeen on koira kuivattava käyttäen kuivainta ja karstaa, on turkki sitten pitkä tai lyhyt. Jos tätä ei tehdä menee villakoira huopatakkuun ja pidempään näin ollessa sen iho tulehtuu. Hyvin hoidettu villakoira on ilo silmälle, huonosti hoidettu on häpeäksi omistajalleen. Kaiken lisäksi hoitamattoman koiran iho voi tulehtua niin pahasti, että tarvitaan pikaista lääkärihoitoa jotta saadaan koira pelastettua.

Mitä villakoiran kanssa voi harrastaa?

Villakoira soveltuu lähes kaikkeen harrastamiseen, kukin variaatio oman kokonsa puitteissa. Muistakaa kuitenkin, että jokainen koira on yksilö, kaikki koulutustavat eivät sovi kaikille. Estehypyt, palloleikit, etsimisharjoitukset ja erilaisten temppujen harjoittelu pitävät koiran iloisena, estävät sen pitkästymistä ja vahvistavat sen kiintymystä omistajaansa.
Harrastusmahdollisuuksia: Tottelevaisuuskoulutus eli TOKO, agility, palveluskoiratoiminta, koiranäyttelyt, jälki, rauniokoulutus, vesipelastus, kaverikoiratoiminta, koiratanssi, flyball.

Villakoira ei ole ns. ulkokoira, jonka voisi jättää asumaan pihan perälle häkkiin. Villakoiran pitää saada olla ihmisten seurassa silloin, kun isäntäväki on kotona. Ja isäntäväen on säännöllisesti lenkitettävä villakoiraansa kelistä huolimatta. Parveke ei ole villakoiran ulkoilutuspaikka. Ja on myös hyvä ottaa huomioon, että villakoiran niin kuin kaikkien muidenkin koirien säilyttäminen kuljetushäkkiin teljettynä on eläinsuojelain perusteella kielletty.

Voiko ostamani pentu olla sairas?

Kun olet päättänyt mistä ostat villakoirasi niin ole tarkkana että saat terveen yksilön. Tutki ihan rauhassa sukupuu ja jos et ymmärrä siitä mitään, kysele lisää Suomen Kennelliiton neuvonnasta tai alueesi kennelneuvojalta. Vaadi nähtäväksi vanhempien tutkimustulokset ja tarkasta, että kyseessä on varmasti kyseisen yksilön terveyslausunnot. Tämä käy joko koiran mikrosirunumeron tai tatuoinnin perusteella.
Vaadi että saat kopiot terveyslausunnoista käteesi tai että löydät ne Suomen Kennelliiton jalostusnetistä.

Useinkaan rekisteröimättömien pentujen vanhemmat eivät täytä villakoirille asetettuja terveysvaatimuksia. Tällöin et voi myöskään tutustua koirasi sukupuuhun, etkä näin ollen tiedä mitä pennusta on odotettavissa.

Villakoirilta vaaditaan seuraavat terveyslausunnot:

Sairaita tai todettuja kantajia ei saa käyttää jalostukseen paitsi PRA:n kyseessä ollessa PRA prcd DNA-testattujen terve-tuloksen saaneiden yksilöiden kanssa. Myöskään epileptikkoja tai koiria joilla on useampia sairaita jälkeläisiä, ei saa käyttää jalostukseen.

Toy-, kääpiö- ja keskikokoinen villakoira:

Jalostukseen käytettävien koirien silmät on tarkastettava ennen astutusta, eikä tutkimustulos saa olla vuotta vanhempi astutushetkellä. Jos koiralla on PRAprcd DNA-testistä terve - tai kantajatulos tai sen toisella vanhemmalla on terve- tulos, se tulee silmätarkastaa kerran ennen jalostuksen käyttöä ja toistamiseen koiran täytettyä 5 vuotta. Jos koira on saanut sairas- tuloksen, se täytyy silmätarkastaa normaalin käytännön mukaisesti.
Silmätutkimuksen suorittamiselle ei ole vähimmäisikää. Käytettäessä jalostukseen alle 24 kk:n ikäisiä koiria silmätutkimusta ei vaadita, jos niiden vanhemmilla on alle vuoden vanhat silmätarkastuslausunnot. Sairaita yksilöitä ja todettuja kantajia ei saa käyttää jalostukseen paitsi PRAprcd DNA-testattujen terve-tuloksen saaneiden yksilöiden kanssa.

Polvilausunto joka on saatu yli 12 kk ikäisenä, polvien yhteenlaskettu summa ei saa olla yli 2.
Lisäksi suositellaan, että keskikokoiset villakoirat lonkkakuvataan. Lonkkakuvaus keskikokoiselle villakoiralle ei ole pakollinen.

Isovillakoira:

Lonkkalausunto joka on saatu yli 12 kk ikäisenä. C:n lonkat sallitaan vain poikkeustapauksessa. SA-lausunto joka ei saa olla kahta vuotta vanhempi astutushetkellä. Sairaita tai kantajia ei saa käyttää jalostukseen. Jalostukseen käytettävien koirien silmät on tarkastettava ennen astutusta, eikä tutkimustulos saa olla vuotta vanhempi astutushetkellä. Silmätutkimuksen suorittamiselle ei ole vähimmäisikää.

Villakoirilla esiintyy seuraavia sairauksia:

PRA
Verkkokalvon asteittainen surkastuma on kaikista ikävin ja hankalin perinnöllinen silmäsairaus. PRA periytyy resessiivisesti ja geeni,joka sairauden aiheuttaa on pystytty eristämään. Aineenvaihduntahäiriön takia verkkokalvolle kertyy kuona-aineita ja se surkastuu. Koirasta tulee täysin sokea rodusta ja yksilöstä riippuen 1-8 vuoden välillä. Usein tälläinen koira joudutaan lopettamaan käytösongelmien ja eläinsuojelullisin perustein. Sairauden kantajat ovat täysin terveitä. Sairailla yksilöillä näkö rupeaa heikkenemään asteittain verkkokalvorappeuman edetessä, ensimmäisenä oireena on hämäräsokeus. Sairailla koirilla voidaan silmän sähköisessä tutkimuksessa ERG:ssä havaita muutokset jo ennen verkkokalvomuutoksia.

RD
Verkkokalvon vajaakehitys on synnynnäinen silmän kehityshäiriö, jossa on eri vakavuusasteisia häiriöitä, lievistä paikallisista verkkokalvon poimuista sokeutta aiheuttaviin suuriin muutoksiin. Nämä muutokset toidaan todeta jo pennuilla. Paikalliset poimut verkkokalvon poimut ovat vaarattomia, ja koirat, joilla on vain joitakin poimuja silmänpohjassa, saavat silmätarkastuksessa vain merkinnän poimuja ja niitä ei suljeta pois jalostuksesta.

HC
Harmaakaihi sisältää useammanlaisia näkökykyä haittaavia sairauksia linssissä. HC:ssä linssi läpinäkyvyys häviää osittain tai kokonaan, muutoksia todetaan yleensä molemmissa linsseissä . Jos linssit samentuvat täysin , sokeutuu koira samalla. Eri roduilla häiriöt alkavat linssin eri osista. Valitettavasti myös harmaakaihi kehittyy useimmin aikuisiällä. HC hoitona sokeutuneille voidaan samentunut linssi poistaa ja myös keinolinssin asennus samallaon mahdollista. Onneksi suurin osa HC-muutoksista on lieviä ja koira voi elää normaalia elämää. Jalostukseen HC koiria ei voi käyttää.

PHTVL/PHPV
on kirjainhirviö, joka tarkoittaa sairautta, jossa linssin ja silmänpohjan välinen sikiökautinen verisuoni ei ole normaalisti surkastunut. Sairaudessa on eri asteita pienistä kauneuspilkuista sokeutta aiheuttaviin muutoksiin. Sitä todetaan yleisimmin dobermanneilla ja staffeilla. Sairaudesta annetaan lopullinen lausunto aikuiselle koiralle.

Distichiasis
ylimääräiset luomikarvat ovat perinnöllinen sairaus, jossa luomen reunaan kasvaa karvoja. Nämä karvat hankaavat sarveiskalvoa ja voivat aiheuttaa silmävuotoa , silmän siristelyä ja sarveiskalvohaavaumia. Joillakin roduilla karvat ovat niin pehmeitä, etteivät aiheuta koiralle oireita. Oireilevilta koirilta karvat poistetaan yleensä polttohoidolla.

Patella luksaatio (PL)
Polvilumpion luksaatio Patellaluksaatio tarkoittaa takajalan polvilumpion sijoiltaanmenoa. Polvilumpio sijaitsee reisilihaksen jänteessä ja liikkuu reisiluun telaurassa jalkaa taivutettaessa ja suoristettaessa. Vaikeissa tapauksissa polvilumpio voi olla poissa paikoiltaan jo pennun syntyessä. Lievät tapaukset eivät osoita oireita ennen kuin useamman vuoden ikäisenä, jos polviniveleeseen alkaa ilmaantua kulumaa. Usein oireen näkee hyppelynä, jolloin koira välillä jättää astumatta toiselle takajalalle.

Mediaalisessa luksaatiossa polvilumpio luksoituu sisäänpäin.
Lateraalisessa luksaatiossa lumpio luksoituu ulospäin

Eläinlääkäri tutkii polvilumpion liikkuvuutta palpaatiolla eli käsin kokeilemalla. Riippuen siitä, miten paljon lumpiota voidaan liikutella pois paikaltaan, luksaatio luokitellaan asteisiin 0, I, II, III, IV.

Legg-Perthes
on pienillä roduilla esiintyvä reisiluunpään sekä nivelruston rakenteen turmeleva sairaus. Ensimmäiset oireet voivat ilmaantua noin neljän kuukauden iästä alkaen.

Tyypillisiä oireita ovat sairaan puolen jalan "hypyttäminen" ts. koira ei varaa painoaan sille joka askeleella, liikkumishaluttomuus varsinkin portaissa sekä jäykkyys ylösnousun jälkeen. Oireet yleensä pahenevat rasituksen jälkeen. Jos lonkka on mennyt sijoiltaan, ei koira pysty liikuttamaan jalkaansa eikä yleensä anna kipujen vuoksi koskea siihen.

Diagnoosi perustuu röntgenkuvaan. Koira rauhoitetaan kuvauksen ajaksi.
Jos koiralla on legg-perthes tulisi välttää kovaa juoksuttamista ja hypyttämistä. Kevyt liikunta on hyväksi, koira voi myös uida vapaasti. Kipua lieväntäviä lääkkeitä käyttää tarvittaessa. Legg-perthes voidaan hoitaa poistamalla vaurioitunut reisiluun pää

Lonkkaniveldysplasia
on koirilla yleinen, perinnöllinen sairaus. Se on ongelmallinen varsinkin suurikokoisilla roduilla, jotka ovat alttiimpia lonkkaniveldysplasialle kuin pienet ja kevyet koirarodut. Pahimmillaan reisiluu ei pysy lonkkamaljassa lainkaan ja tällöin vaiva haittaa koiraa siinä määrin, että eläin on lopetettava. Lonkkaniveldysplasia on ehkä eniten tutkittu koirien sairaus.

Lonkkaniveldysplasia alkoi yleistyä tietyissä koiraroduissa 1980-luvulla samoihin aikoihin kun kasvattajat alkoivat suosia takapäästään matalia koiratyyppejä. Todennäköisin syy onkin ilmeisesti asiantuntematon jalostaminen.

Samanaikaisesti lonkkamaljan ja reisiluun muodon kanssa voidaan tarkastella myös reisiluun pään ja lonkkamaljan epäsopivuudesta johtuvaa nivelrikkoa. Epäsopiva reisiluu saattaa hangata lonkkamaljan rustopinnan rikki, ja seurauksena on kivulias nivelrikko, joka saattaa pahoissa tapauksissa näkyä jäykkyytenä ja ontumisena. Nivelrikko kehittyy usein hitaasti, ja koiran lonkkien terveydentilaa ei voida arvioida luotettavasti ilman röntgenkuvausta.

Lonkkaniveldysplasian oireet tulevat esiin vasta pennun kasvaessa. Luovutusikäisestä pennusta ei voi varmuudella sanoa, tuleeko siitä terve aikuinen. Ensimmäiset oireet saattavat tulla esiin jo noin 5 kuukauden iässä, jolloin koiran ylösnousu ja liikkeelle lähtö voivat olla jäykkää. Muita oireita ovat haluttomuus liikkua, takaraajojen rajoittuneet liikeradat ja epänormaalit liikkeet. Lonkkanivelet voivat myös naksua kun reisiluun pää tulee pois lonkkamaljasta ja naksahtaa takaisin.

Lonkkanivelen arvosteluasteikko Suomessa:
A= terve, ei muutoksia
B= lähes normaali/rajatapaus
C= lievä lonkkaniveldysplasia
D= kohtalainen/keskivaikea lonkkaniveldysplasia
E= vaikea lonkkaniveldysplasia 

Epilepsia
on etenkin vaikeammissa muodoissaan raskas sairaus niin koiralle kuin omistajallekin. Useimmiten kohtaukset pysyvät hallinnassa lääkityksellä, mutta osalla potilaista se ei onnistu. Vammoista ja vaurioista johtuvat epilepsiat reagoivat lääkehoitoon hieman idiopaattisia epilepsioita heikommin.Koirillakin hoitoon vastaa huonosti 20 - 50 % sairastuneista. Optimaalisella hoidon järjestämisellä lääkkeisiin lainkaan reagoimattomien koirien määrä on mahdollista laskea 10 - 20 %:iin. Lääkehoitoa joudutaan usein käyttämään koko koiran loppuelämän ajan, joskus useitakin kertoja päivässä. Hoito voi osoittautua ongelmalliseksi myös lääkkeiden sivuvaikutusten vuoksi.

Lisää tietoja sairauksista tämän sivuston keskustelupalstalla osiossa terveys. Koiran kauppasopimus velvoittajaa myyjän kertomaan  tiedossaan olevista koiran vioista ja sairauksista, rodussa esiintyvistä perinnöllisistä vioista ja sairauksista, koiran perinnöllisistä taipumuksista saada niitä ja näiden seikkojen merkityksestä.

SA- ihosairaus
Sebaceous Adenitis (SA) on ihosairaus, joka johtaa pahimmillaan talirauhasten tulehtumiseen ja tuhoutumiseen.

Addisonin tauti
Addisonin tautia eli lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa tavataan monilla eri rotuisilla koirilla. Lisämunuaiskuoren vajaatoiminta voi johtua lisämunuaisesta itsestään, tai sitä säätelevistä aivolisäkkeestä tai hypotalamuksesta. Kun häiriö on lisämunuaisessa, puhumme Addisonin taudista.

Cushing
Häiriötila, joka johtuu korkean kortisolituotannon vahingollisista vaikutuksista elimistölle.
Cushingin - tauti eli lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta koiralla on kohtalaisen yleinen sairaus.

Mistä voin villakoirani ostaa?

Ota yhteys aina Suomen Villakoirakerhon pentuvälitykseen.http://www.villakoirakerho.com/pentu/pentu.htm

Lähteet:

Suomen Villakoirakerho
Suomen Kennelliitto
Wikipedia
Suomen Eläinsuojeluyhdistys
Allergia- ja Astmaliitto
Allergia ja Astma 2/2000
Keltainen Pörssi
Lemmikkipalstat
ELL Juha Pärnäsen artikkeli silmäsairauksista
Koirakissaklinikka Oy:n kotisivu